Kesä meni, syksy tuli

Heippa kaikille pitkästä aikaa!

Blogi on ollut hiljaiselolla kesän (ja osan keväästä), mutta se ei tarkoita hiljaiseloa opinnoissa. Viimeisen periodin opintojen päätyttyä edessä oli vielä orgaanisen kemian kesäkurssi ja työharjoittelua. Mutta eipä niistä enempää, vaikka hyvät muistot molemmista on. On aika kuitenkin palata nykyhetkeen.

Toinen vuosi toi tullessaan suuntautumisen mukaiset opinnot ja itselläni myös sivuaineopinnot kasvatustieteen parissa. Tällä hetkellä lukujärjestyksessä pyörii vain muutama kurssi, kun päätin siirtää ruotsin ensi vuodelle. Se ei kuitenkaan tarkoita löhöilyä uudessa parvisängyssä vaan opiskelua.

Opiskelu kahdella kampuksella tuo omat haasteensa päällekäisyyksien takia, parhaimmillaan minun pitäisi olla kolmessa luentosalissa yhtäaikaa! Asiat on kuitenkin laitettava tärkeysjärjestykseen ja päätettävä itse missä milloinkin on. Päätöstä ei helpota yhtään kurssien mielenkiintoisuus. On tilastotiedettä, anatomiaa ja fysiologiaa, peltokasveja ja kasvatustiedettä. Lisäksi pitäisi opiskella itsenäisesti ruotsia. Ai miksi? No ihan sen takia, että ruotsi on päässyt ruostumaan.

Syksy tarkoittaa myös uusia opiskelijoita. Käytävillä kuuluukin iloinen puheensorina ja keskustelu fuksiaisista, bileistä, sitseistä, tutustumisesta toisiin opiskelijoihin. Onneksi olkoon kaikille sisäänpäässeille niin maataloustieteilijöille kuin muillekin.




Mutta nyt pitää palata kirjapinon ääreen. Oppimispäiväkirjaakin pitäisi täyttää. Ehkä kuitenkin vispaan ensin vispipuuron ja palaan sitten pohtimaan kasvatustieteeseen liittyviä tutkimuksia. Mene ja tiedä, kunhan ajoissa palauttaa...

Kevättä

Kuten sanonta kuuluu, kevät keikkuen tulevi. Vettä sataa ja tuulee. Luntakin ripotteli. Viikonloppuna edessä pitäisi olla auringon paistetta vapun kunniaksi, mutta ei säiden herrasta aina tiedä. Se on kuitenkin varmaa, että neljännen periodin loppu lähestyy vääjäämättä.

Ensimmäinen yliopistovuosi. Jännitys, pelko, tuska, itkupotkuraivarit, ilo, nauru.. Tämä on ollut yhtä tunteiden vuoristorataa, mutta todellakin sen arvoista. Luennot loppuvat tällä viikolla ja vapun jälkeen on enää pari tenttiä ja kuusi kotitenttiä, joita onneksi voi jo suorittaa tälläkin hetkellä. Sitten voin viikoksi huokaista.

Toukokuun ja kesäkuun alun aikana suoritan vielä yhden kesäkurssin pois alta ensi syksyä ajatellen. Sitten pääsenkin aloittamaan työharjoittelun kotiseudullani. Odotan intoa puhkuen uuden oppimista, sillä harjoittelupaikkani on minulle tuntemattomampaa aluetta kotieläinkentällä. Lisäksi aikaa tulee jäämään myös kaikkeen muuhun, mutta mitään en ole suunnitellut. Kesä näyttää. :)

Tällaiset pikakuulumiset tällä kertaa. Ehkä ensi kerralla enemmän.
E

Maaliskuun kotoisa treffi-ilta

Pahoittelut hiljaiselosta! Viime aikoina on vain aika mennyt niin siivillä, että blogi on päässyt unohtumaan.

Maaliskuussa vietettiin poikakaverini S:n kanssa kämpilläni treffi-iltaa, kun kämppis muutti pois ja uutta ei ollut tulossa vielä hetkeen. Syötiin hyvin ja jutskailtiin ja katottiin youtubesta vaikka mitä videoita. Menu oli pitkälti yllätys S:lle, kerroin vasta treffiviikon alussa mitä syödään :D Kokkausvuoro oli tällä kertaa minulla ja S hoiti annosten kuvaamisen - tosin jälkiruoka jäi kuvaamatta.

Alkuruokana meillä oli yhdenlainen versio leipäjuustosalaatista. Sain kotireissulta äidin paistamasta leipäjuustosta palan mukaan ja pitihän herkkujen herkku jakaa osittain <3 Leipäjuuston lisäksi salaatissa oli jääsalaattia, kurkkua ja tummia viinirypäleitä.

Pääruuaksi tein sitruunaruokakermassa haudutettua uunilohta keitettyjen perunoiden ja porkkanoiden kanssa. Toki tuoreista sitruunoista piti saada viipaleet lautaselle.

 Jälkiruo'aksi tein pätkisjäätelöä. Ohjeen jäätelöön bongasin täältä. Toki tässä oisin voinut matalammalta ja ostaa kaupan pätkisjätskii, mutta mitäpä ruuanlaitosta ja leipomisesta tykkäävä ei tekis itse :D

Kaiken kaikkiaan ilta oli mitä ihanin. Rentoutti mukavasti alkaneen 4.periodin ekan viikon jälkeen. Rakkaan kanssa vietytty aika on kyllä parasta <3

Sydämellisin terkuin,
E

Lakko vaiko haaste

Heissansaa!
Vuosi 2016 on pyörähtänyt käyntiin. Viime päivityksessä summasin edellisen vuoden tapahtumat ja vihjailin tammikuun kuureista ja lupauksista.  Perinteisesti en ole tehnyt lupauksia lainkaan, mutta tällä kertaa "sorruin" muiden innoittamana lakko-lupaukseen. Tosin tässäkin on pieni twisti, lakko kestää koko kevätlukukauden eli 5.1.-8.5, tai jopa pitempään. Ainoat poikkeukset lakosta saan tehdä siskon rippijuhlissa ja muissa vastaavissa tilanteissa, normikyläreissuilla pyrin pitämään lakosta kiinni.

Mutta mistä lakosta puhun. Ei, kyseessä ei ole opiskelulakko eikä tapailulakko. Kyseessä voisi sanoa olevan syöntilakko, mutta kyllä minä  aion syödä seuraavienkin päivien aikana. Herkkujen syönti -lakko on ehkä likinnä, mutta sekään ei kata kaikkea lakkoni kohteita. Ehkä nimeän tämän Mietin mitä syön-haasteeksi.. Parempia nimiä otetaan vastaan, parhain nimiehdotus palkitaan sopivaksi katsomallani tavalla. Mutta nyt itse asiaan...

Tästä päivästä eteenpäin seuraava kiellettyjen ruokien/ainesten lista muokkaa ruokavaliotani.

KIELLETTY

• Karkit
• Suklaa, kaakao
• Leivokset (kakut, pullat, makeat piirakat jne)
• Keksit
• Jäätelö, pehmis yms.
  
  
• Vaalea vehnäleipä (kauraleipä käy)
• Pizza, tortillat
• Sipsit, nachot
• Suolakeksit ja-tikut yms
• Popcornit
• Teehen lisätty sokeri/hunaja (lisään harvoin, joten hyvä ottaa seki pois)
• Limsat
• Mehut (sis. tiivisteet)
• Alkoholi (jota juon muutenkin todella vähän)
• Kahvi (lopetettu 2.9.15, mutta en saa palata)

Lisäksi yritän vähentää kofeiinia eli kämpillä ja kampuksella juon mieluiten kofeiinitonta teetä, mutta kyläpaikoissa voin juoda tavallistakin.  Hampparit ja ranskikset jätin listan ulkopuolelle, koska syön lähinnä pakasteranskiksia hätävarana max 3x vuodessa pienen annoksen ja hamppareita max 2x vuodessa.

Suurin osa tästä listasta menee helpolla. Pizzaa yms tulee syötyä todella harvoin, makeapuoli sen sijaan tulee tuottamaan vaikeuksia. Jauhopeukalo tulee varmasti syyhyämään, mutta täytyy purkaa sitä suolaisiin leipomuksiin kuten sämpylöihin ja piiraisiin. Saa nähdä, miten mimmin käy.