Mä tein sen!

Heinäkuun alku. Muistan sen kuin eilisen, takana rehunteossa kulunut päivä. Ystäväni soitti ja kyseli, mikä ihmeen sivu se oli Helsingin yliopistolla, josta näkee valitut. Lupauduin raahautua koneelle linkittämään sivun uusiksi. Kuulemma monelle muulle oli jo tullut tulokset. Silmät ristis selasin maa- ja metsätieteellisen tiedekunnan sivuille. Ei siellä aamullakaan mitään ollut, tuskinpa olisi siis olisi nytkään. Mutta kuinkas kävikään...

Kuva otettu noin tunnin kuluttua tulosten saannista.

"Äiti, Äitii, ÄITIIIIIIIII!"ja hirmuinen kiljunta perään. Sen jälkeen naurua ja itkua sekaisin. "Äiti mä pääsin yliopistoon!" Voi sitä onnen tunnetta ja helpotusta. Äitikin tuli juoksun kanssa lukemaan, ja kyllä! Siellä se nimi oli valittujen listalla. Pikaiset onnitteluhalit ja samantien lähin ulos kiljumaan ja juoksemaan.

Puolessa välissä kujaa soitin ystävälleni. "Pistä puhelin kauemmas. Mä pääsin yliopistoon!!!!" Tunnepurkausta seurasi sekava selostus maa- ja metsätieteellisen nettisivujen maailmasta ja ystävänikin pääsi lukemaan tulokset. Puhuttiin vähässä ajassa paljon. Edessä olisi monta muutosta. Ehkä jopa voisi sanoa, että pelottavan monta.


Mutta mikä kaikki muuttuu? Ei loppupeleissä monikaan asia. Ainoastaan muuttuvien asioiden suuruus pelottaa ja jännittää. Työkuviot täällä Pohjois-Pohjanmaalla vaihtuvat opiskelijaelämään Helsingissä. Muutto omilleni on myös edessä, mikä ei sinällään ole minulle uutta, olenhan ennenkin asunut yksin. Perhe ja muu suku jää pääsääntöisesti tänne ja  osa kavereista. Ikävä iskee varmasti, kun ei voi nähdä enää niinkään usein kuin nyt. Onneksi sukua ja ystäviä on myös etelässä ja opiskelujen myötä verkosoituminen ja ystävyyssuhteet lisääntyvät.

Paljon on asioita tehtävänä. MMTDKn fuksien muistilista on ollut kovassa käytössä ja voin ilokseni todeta ruksineeni jokaisen kohdan jo yli. Hyvä minä! Asuntokin on jo varmistunut HOAS:lta ja muuttamaan pääsen 1.9. alkaen.  Orientoiva jakso alkaa kuitenkin jo 24.8. eli nurkkamajoitus keksittävä siihen asti. Pakkailua olisi tiedossa ja kotipuolessa hommia tehtävänä ennen lähtöäni opiskelemaan, En vain malttaisi enää odottaa.

Lopuksi onnittelut kaikille koulupaikan saanneille! Me jokainen olemme ansainneet paikkamme kovalla työllä.

E